FRANKFURTIN KOULUKUNTA: SALALIITTO RAPPIOON

Timothy Matthews

lähde: http://catholicinsight.com/online/features/article_882.shtml

"Läntinen sivilisaatio käy tällä hetkellä läpi kriisiä, joka olennaisesti poikkeaa kaikista aiemmin koetuista. Muut yhteiskunnat ovat menneisyydessä muuttaneet yhteiskunnallisia instituutioitaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan ulkoisten voimien vaikutuksesta tai sisäisen kasvun hitaalla kehityksellä. Mutta yksikään, kuten omamme, ei ole koskaan tietoisesti kohdannut perusteellista, koko sosiaalisen elämän rakennetta kannattelevien uskomusten ja instituutioiden muutosta.... Sivilisaatio on vedetty luonnollisilta ja perinteisiltä juuriltaan ja istutettu uuteen organisaatioon, joka on yhtä keinotekoinen ja mekaaninen kuin moderni tehdas.”
Christopher Dawson. Tiedustelut osaksi uskontoa ja kulttuuria, s. 259.

Saatana pitää useimmat työnsä maailmassa huolellisesti piilossa. Mutta olen äskettäin saanut kaksi häivähdystä hänen työstään. Ensimmäiseksi, lyhyen artikkelin katolisen naisjärjestön aikakauslehdessä (Association of Catholic Women’s ACW Review), ja toiseksi, maininnan (joka aluksi hämmästytti minua) venäläiseltä papilta, joka väitti että me lännessä elämme kommunistisessa yhteiskunnassa. Nämä häivähdykset selittävät byrokratian kiivaan hyökkäyksen, joka on onnistuneesti, eri puolilla maailmaa, poistamassa vanhemmilta oikeuden olla lapsiensa ensisijaisia kasvattajia ja suojelijoita.

ACW Review:n artikkeli tutki "Frankfurtin koulukunnan" rapauttavaa työtä, jossa ryhmä saksalais-amerikkalaisia tutkijoita kehitti erittäin provosoivia ja omintakeisia näkökulmia nyky-yhteiskunnasta ja kulttuurista hyödyntäen Hegeliä, Marxia, Nietzscheä, Freudia, ja Weberiä. Ei, että heidän käsityksensä "kulttuurivallankumouksesta" olisi erityisen uusi, jo Joseph Comte de Maistre (1753-1821) joka oli ollut viidentoista vuoden ajan vapaamuurari, kirjoitti: ”tähän asti” valtakunnat on tuhottu valloittamalla, mutta tässäpä kysymys; eikö valtion voisi tappaa omalla maallaan, ilman valloitusta ja uudelleenasuttamista, antamalla raatokärpästen korruptoida olennaiset ja perustuslailliset periaatteet, jotka tekevät valtiosta sen mikä se on.

Mikä oli Frankfurtin koulukunta? …. Bolshevikkivallankumouksen jälkeisinä päivinä Venäjällä uskottiin, että työläisten vallankumous lakaisisi yli Euroopan ja lopulta yli Yhdysvaltojen. Mutta niin ei tapahtunut. Loppuvuodesta 1922 Kommunistinen internationaali (Komintern) alkoi miettiä, mitkä olivat syyt, miksi näin ei tapahtunut. Leninin aloitteesta järjestettiin kokous Marx –Engels -instituutissa Moskovassa.

Kokouksen tavoitteena oli selvittää käsite; 'marxilainen kulttuurivallankumous' ja konkretisoida se. Läsnäolijoiden joukossa oli Georg Lukacs (unkarilainen ylimys, pankkiirin poika, josta oli tullut kommunisti ensimmäisen maailmansodan aikana; hyvänä marxilaisena teoreetikkona, hän kehitti ajatuksen "Vallankumous ja Eros" – seksuaalivietin käyttäminen tuhoamisvälineenä) ja Willi Munzenberg (jonka ehdotettu ratkaisu oli "järjestää älymystö ja käyttää heitä muuttamaan läntinen sivilisaatio vastenmieliseksi. Vasta sitten, kun kaikki sen arvot on vioitettu ja elämä tehty mahdottomaksi, voitaisiin asettaa proletariaatin diktatuurin") ”Kokous oli vahingollisempi länsimaiselle sivilisaatiolle, kuin itse bolshevikkivallankumous", sanoi Ralph de Toledano (1916-2007) konservatiivinen kirjailija ja yksi ”National Review:n"lehden perustajista. ”(National Review on yhdysvaltalainen yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä sanomalehti, joka kutsuu itseään "Amerikan luetuimmaksi ja vaikutusvoimaisimmaksi republikaanisten/konservatiivisten uutisten, näkökulmien ja mielipiteiden aikakauslehdeksi)

Lenin kuoli vuonna 1924 ja Stalin alkoi pitää Munzenbergiä, Lukacsia ja samoin-ajattelijoita "revisionisteinä". Kesäkuussa 1940 Münzenberg pakeni Etelä-Ranskaan, jossa NKVD Stalinin käskystä murhasi hänet.

Kesällä 1924 Lukacs joutui kirjoituksistaan Viidennen Kominternin kongressin hyökkäyksen kohteeksi, ja muutti Saksaan. Saksassa hän toimi ensimmäisen kommunismiin suuntautuneiden sosiologien ryhmän kokouksen puheenjohtajana. Tämä kokous johti myöhemmin Frankfurt koulukunnan perustamiseen.

Tämä "Koulukunta" (tarkoituksenaan käynnistää vallankumouksellinen ohjelma) käynnistettiin Frankfurtin yliopistossa Institut für Sozialforschung:ssa. Aluksi koulu ja instituutti olivat yhdessä. Vuonna 1923 instituutti perustettiin virallisesti Felix Weil’n (1898-1975) rahoittamana. Weil oli syntynyt Argentiinassa, yhdeksän vuoden ikäisenä hänet lähetettiin kouluun Saksaan. Hän harjoitti opintoja Tübingenissä sekä Frankfurtissa, jossa hän suoritti tohtorin tutkinnon valtiotieteessä. Näissä yliopistoissa hän kiinnostui kasvavassa määrin sosialismista ja marxismista. Hänen väitöskirjansa aihe oli "käytännön ongelmia sosialismin täytäntöönpanossa."

Carl Grünberg, vannoutunut marxilainen, toimi instituutin johtajana vuosina 1923-1929. Vaikka instituutilla ei ollut mitään virallista puoluekytköstä, Max Horkheimerin saatua määräysvallan 1930, hän uskoi, että Marxin teorian pitäisi olla perustana instituutin tutkimustyössä. Hitlerin tulessa valtaan instituutti suljettiin ja sen jäsenet pakenivat eri reittejä Yhdysvaltoihin ja siirtyivät siellä suuriin amerikkalaisiin yliopistoihin kuten Columbia, Princeton, Brandeis ja Berkeley.

Koulun jäsenten joukossa olivat 1960 luvun guru, Uuden vasemmiston Herbert Marcuse ( Paavi Paavali VI irtisanoutui hänen ”vapauttamisen teoriastaan”, joka "avaa tien kurittomuuteen vapautena"), Max Horkheimer, Theodor Adorno, suosittu kirjailija Erich Fromm , Leo Lowenthal ja Jürgen Habermas - mahdollisesti koulun vaikutusvaltaisin edustaja.

Periaatteenaan Frankfurtin koulukunta uskoi, että niin kauan kuin henkilöllä oli usko - tai edes toivo uskosta - että hänen jumalallinen lahjansa, kyky järkeillä, voisi ratkaista edessä olevia yhteiskunnan ongelmia, silloin yhteiskunta ei koskaan joutuisi toivottomuuden ja vieraantumisen tilaan eikä katsoisi tarpeelliseksi synnyttää sosialistista vallankumousta. Heidän tehtävänsä oli siis mahdollisimman nopeasti heikentää juutalais-kristillistä perintöä. Tehdäkseen tämän he esittivät mitä kielteisintä, tuhoisaa kritiikkiä kaikilta mahdollisilta elämän alueilta, jonka oli tarkoitus epävakauttaa yhteiskunta ja vajottaa se "ahdistavaan" tilaan. Heidän politiikkansa, kuten he toivoivat, leviäisi kuin virus - jatkaen läntisten marxilaisten työtä", kuten eräs heidän jäsenistään totesi.

Antamatta meille mitään ajatuksia tulevaisuuden suunnitelmistaan - koulukunta on suositellut "Hiljaisen" kulttuurivallankumouksen edistysaskeleiksi ja tavoitteiksi - muun muassa:

1. Luotu käsite: rasistiset rikokset
2. Jatkuva muutoksentila aiheuttamaan sekaannusta
3. Opetusta seksistä ja homoseksuaalisuudesta lapsille
4. Koulujen ja opettajien arvovallan heikentäminen
5. Valtava maahanmuutto tuhoamaan identiteetti
6. Ylettömän juomisen edistäminen
7. Kirkkojen tyhjentäminen
8. Epäluotettava oikeusjärjestelmä ja ennakkoluulot rikoksen uhreja kohtaan
9. Riippuvuus valtiosta tai valtion avustuksista
10. Tiedotusvälineiden ohjaus ja vaimentaminen
11. Kannustetaan perheiden hajoamista

Yksi tärkeimmistä Frankfurtin koulukunnan ideoista oli hyödyntää Freudin ajatusta "pansexualismista" – rohkaista mielihyvän etsintään, hyväksikäyttää sukupuolten välisiä eroja, kaataa perinteiset miesten ja naisten väliset suhteet. Heidän myöhemmät tavoitteensa olisivat:

• hyökkäys isän auktoriteettia vastaan, kieltää erityiset isän ja äidin roolit ja riistää perheiltä:
• oikeus olla lastensa ensisijaisina opettajina
• poistaa erot tyttöjen ja poikien koulutuksesta
• poistaa kaikenlainen miesten valta – lisätä naisten läsnäoloa asevoimissa
• todeta naisten olevan "sorrettu luokka" ja miesten "sortajia"

Munzenberg kiteytti Frankfurtin koulukunnan pitkäaikaisen operaatiosuunnitelman näin: "Me teemme Lännen niin korruptoituneeksi, että se löyhkää."

Koulukunta uskoi että oli kaksi vallankumouksen tyyppiä: (a) poliittinen ja (b) kulttuurillinen. Kulttuurivallankumous repii sisäpuolelta. "Moderni muoto alistamisesta on kuvattu lempeydeksi". He näkivät sen pitkän aikavälin hankkeena ja pitivät kohteena selkeästi perheen, koulutuksen, median, seksin ja populaarikulttuurin.

Perhe

Koulukunnan "kriittinen teoria" saarnasi että "autoritaarinen persoonallisuus" on patriarkaalisen perheen tuote – idea viittaa suoraan Engelsin teokseen ”Perheen Alkuperä, Yksityisomaisuus ja Valtio”, joka edistää matriarkaattia. Jo Karl Marx oli kirjoittanut "Kommunistisessa manifestissa", radikaalista käsitteestä "naisten yhteisö” sekä väheksyen vuoden 1845 saksalaisesta ideologiasta, joka käsitteli perhettä yhteiskunnan perusyksikkönä. Yksi "kriittisen teorian" perusopinkappaleita oli perheen murtamisen välttämättömyys. Instituutin tutkijat saarnasivat, että "Jopa osittainen vanhempien auktoriteetin väheneminen perheessä auttaa tulevia sukupolvia hyväksymään yhteiskunnallisia muutoksia."

Karl Marxia mukaillen Koulukunta korosti sitä, kuinka "autoritaarinen persoonallisuus" on patriarkaalisen perheen tuote, juuri Marx kirjoitti väheksyvästi ajatuksesta että perhe olisi yhteiskunnan perusyksikkö. Kaikella tällä valmisteltiin sotaa miessukupuolta vastaan, jota Marcuse edisti "naisten vapautumisen" ja Uuden Vasemmisto liikkeen varjolla vuonna 1960.

Heidän aikomuksenaan oli muokata kulttuuriamme naisten hallitsemaksi. Vuonna 1933, Wilhelm Reich, yksi jäsenistä, kirjoitti” The Mass Psychology of Fascism´ssa, että matriarkaatti oli "luonnollisen yhteiskunnan" ainoa todellinen perhetyyppi. Myös Eric Fromm oli aktiivinen matriarkaalisen teorian puolestapuhuja. Maskuliinisuus ja feminiinisyys, hän väitti, eivät olleet heijastuksia "elimellisistä” sukupuolisista eroista, kuten romantikot olivat ajatelleet, vaan sosiaalisesti määrättyjen elämäntehtävien pohjalta luotuja eroja. Hänen oppinsa oli ennakkotapaus radikaalista feministisestä julkilausumasta, jollaisia nykyään näkyy lähes kaikissa suurissa sanomalehdissä ja televisio-ohjelmissa.

Vallankumoukselliset tiesivät tarkalleen, mitä he halusivat tehdä ja kuinka tehdä se. He ovat onnistuneet.

Koulutus

Lordi Bertrand Russell liittyi Frankfurtin koulukuntaan, ryhmän kehitellessä massojen manipulointitekniikkaa ja paljasti salaisuuden vuonna 1951 kirjassaan ”The Impact of Science Society”. Hän kirjoitti: "fysiologian ja psykologian aloilla tuotetaan tieteellistä tekniikkaa, joka vielä odottaa kehitystä."” Massapsykologian merkitys” on suuresti lisääntynyt nykyaikaisten propaganda metodien kehittyessä. Näistä vaikuttavin on koulutus. Tulevaisuuden sosiaalipsykologeilla tulee olemaan lukuisia luokkia koululapsia, joihin he kokeilevat erilaisia menetelmiä tuottaa horjumaton vakaumus, että lumi on mustaa. Pian tehdään useita erilaisia havaintoja. Ensinnäkin, että kodin vaikutus on hidastava. Toiseksi, ei ole paljoa tehtävissä, ellei ”koulutusta” aloiteta ennen kymmenen vuoden ikää. Kolmanneksi; lauseiden sijoittelu musiikkiin ja niiden toistuva lausuminen on erittäin tehokasta. Neljänneksi, mielipide, että lumi on valkoista, on saatava näyttämään sairaalloiselta omituisuudelta. Mutta teen vain olettamuksia. On tulevien tutkijoiden tehtävänä tarkentaa näitä väittämiä ja selvittää tarkasti kuinka paljon lasta kohden maksaa saada heidät uskomaan, että lumi on mustaa, ja kuinka paljon vähemmän maksaisi jos se olisi heidän mielestään tummanharmaata. Kun tekniikka on hioutunut, jokainen hallitus, joka on vastuussa sukupolven koulutuksesta pystyy kontrolloimaan aiheita turvallisesti ilman armeijoiden tai poliisien tarvetta. "

Kirjoittaessaan vuonna 1992 Fidelion Magazine’ssa [Frankfurtin koulukunta ja poliittinen korrektius] Michael Minnicino havainnoi miten Marcusen’n ja Adornon’n perilliset hallitsevat täysin yliopistoja, opettaen omia opiskelijoitaan korvaamaan järkeä poliittisesti korrekteilla rituaaliharjoituksilla Yhdysvalloissa tai Euroopassa julkaistaan tänään hyvin vähän teoreettisia kirjoja taiteesta, kaunokirjallisuudesta tai kielenkäytöstä, joissa ei selvästi näy Frankfurtin koulukunnan vaikutus. Noitavainot tämän päivän kampuksilla ovat Marcuse’n käsite tukahduttavasta suvaitsevaisuudesta: suvaitsevaisuutta vasemmistoliikkeille ja Frankfurtin koulukunnan opiskelijoiden suvaitsemattomuuden osoituksia oikeistoliikkeitä kohtaan.

Huumeet

Tohtori Timothy Leary antoi meille seuraavan kurkistuksen Frankfurtin koulukunnan ymmärtämiseen selonteossaan työstään Harvardin yliopiston Psykedeelisessä "Flashback” huumeprojektissa. Hän lainasi keskusteluaan Aldous Huxley’n kanssa: "Nämä laboratorioissa massatuotetut aivohuumeet saavat aikaan suuria muutoksia yhteiskunnassa. Tämä tulee tapahtumaan ilman sinua tai minua. Kaikki mitä meidän tarvitsee tehdä on levittää sanaa. Ainoa este tälle kehitykselle, Timothy, on Raamattu." Leary jatkoi edelleen: "Olemme törmänneet juutalais-kristilliseen sitoutuneisuuteen - yksi Jumala, yksi uskonto, yksi todellisuus, joka on kironnut Eurooppaa vuosisatojen ajan ja Amerikkaa sen perustajien päivistä asti. Huumeet, jotka avaavat mielen moniin todellisuuksiin, johtavat väistämättä polyteistiseen kuvaan universumista. Tajuamme että on koittanut uuden humanistisen, älyyn perustuvan uskonnon aika, joka on sävyisä, moniarvoinen ja tieteellistä pakanuutta.”

Yhdellä ” Autoritäärinen Persoonallisuus” hankkeen johtajista, R. Nevitt Sanford:lla, oli keskeinen asema psykedeelisten huumeiden käyttökokeissa. Vuonna 1965 hän kirjoitti kirjassa, jonka kustansi Britannian Tavistock Institute: "Kansakuntaa, näyttää olevan haltioissaan noin 40000:sta huumeriippuvaisestamme. Heidät nähdään hälyttävän eksyneinä ihmisinä, jotka on hinnalla millä hyvänsä pidettävä järjestystoimin kurissa. Vain levoton puritanismin voi tukea toimintaa, joka keskittyy huumeriippuvaisiin (5 miljoonan alkoholistin sijaan) ja kohtelee heitä järjestysongelmana, lääketieteellisen ongelman sijaan, yrittäen ehkäistä harmittomien huumeiden kuten marihuanan ja meskaliinin käyttöä, samanaikaisesti vaarallisten aineiden kanssa.”Johtavat nykyhuumekaupan propagandistit perustavat laillistamisvaatimuksensa samaan tieteelliseen puoskarointiin, joka lausuttiin vuosia sitten tri Sandfordin suulla.

Näihin propagandisteihin kuuluu multimiljonääri George Soros, joka valitsi yhdeksi kotimaiseksi ohjelmakseen rahoittaa vastahaastetta Amerikan 37 miljardia – dollaria - vuodessa maksavalle huumeiden vastaiselle sodalle. Sorosin kokoon leipoma Lindesmith Centre on niiden amerikkalaisten johtava äänitorvi, jotka haluavat laillistaa huumeiden käytön. Soros on huumeiden laillistamisen ”Daddy Warbucks” (isi sotarahasto) julisti Joseph Califano Jr. Columbian yliopiston Riippuvuus- ja aineiden väärinkäytön Kansallisesta Keskuksesta. (National Centre on Addiction and Substance Abuse). (The Nation, 02.09.1999)

Musiikki, Televisio ja populaarikulttuurin

Adornosta tuli ”musiikintutkimus” osaston johtaja. Osastolla kehitettiin ”Teoria Nykymusiikista”- tutkimus mahdollisuuksista levittää atonaalista - ja muuta populaarimusiikkia aseena yhteiskuntaa vastaan rappeuttamalla musiikkilajit mielisairauksien aiheuttamisen toivossa. Hän uskoi, että Yhdysvallat saataisiin polvilleen radion ja television välityksellä niiden levittäessä pessimismiä ja epätoivoa – 1930 luvun loppuun mennessä hän (yhdessä Horkheimerin kanssa) oli tunkeutunut Hollywoodiin. Mainittakoon myös väkivaltaiset videopelit, jotka tukivat koulukunnan tavoitteita.

Seksi

Kirjassaan ”Amerikan mielen sulkeminen” (The closing of theAmerican mind) Alan Bloom tarkastelee s Marcusen tapaa vedota 1960-luvulla yliopisto-opiskelijoihin yhdistelemällä Marxia ja Freudia. Teoksissa ”Eros ja Sivilisaatio” ja ”Yksiulotteinen Ihminen” Marcuse lupaa kapitalismin ja sen valheellisen tietoisuuden voittamisen onnistuvan parhaiten yhteiskunnassa, missä suurimmat mielihyväntunteet ovat seksuaalisia. Rock musiikki koskettaa nuorisoa kyseisellä kielellä. Vapaa seksuaalinen ilmaisu, anarkismi, irrationaalisen alitajunnan etsiminen ja sille vallan antaminen ovat kaikki yhtä ja samaa säiettä.

Media

Moderni media – eikä vähiten Arthur ”Punch” Sulzberger Jr, joka otti johtoonsa New York Times:in vuonna 1992 – ammensi kaksin käsin Frankfurtin Koulukunnan tutkimuksesta Autoritäärinen Persoonallisuus (New York: Harper 1950). Kirjassaan ”Ylimielisyys” (Arrogance, Waner Books, 1993) entinen CBS uutisankkuri Bernard Goldberg kertoo Sulzbergerin edelleen uskovan kaikkiin noihin 60-luvun huomioihin ”naisen vapautuksesta” ja ”miehen maailman muuttamisesta” … itse asiassa ”Punchin” vuodet ovat olleet vakaata marssia pitkin PC Bulevardia uutishuone pyhitettynä kaikelle mahdolliselle muulle monimuotoisuudelle paitsi järjelle.

Vuonna 1953 instituutti muutti takaisin Frankfurtin yliopiston. Adorno kuoli vuonna 1955 ja Horkheimer 1973. Institute of Social Research jatkui, mutta ei niin sanottuna Frankfurtin koulukuntana. "Kulttuurinen marxismi", joka on noista ajoista lähtien pesinyt kouluissamme ja yliopistoissamme, tuo "poliittinen korrektius", joka on tuhoamassa perhearvomme, uskonnolliset perinteemme ja koko kulttuurimme sai alkunsa Frankfurtin koulukunnasta.
Ne olivat nuo samat henkiset marxilaiset, jotka myöhemmin Vietnaminsodan vastaisten mielenosoitusten aikana, loivat iskulauseen "make love, not war", nämä intellektuellit, jotka edistivät "negatiivisen kritiikin vuoropuhelua, ja nuo samat teoreetikot, jotka haaveilivat utopiasta, jossa he hallitsisivat. Heidän käsitteensä, johti nykyiseen villitykseen kirjoittaa historiaa uudelleen ja muotiin "hajottaa" kaikki entinen. Heidän mantrojaan ovat: "seksuaaliset erot ovat sopimus”, ”jos se tuntuu hyvältä, tee se” ja ”toteuta itseäsi."

Elokuussa 1999 tri Gerald L. Atkinson puhui USA:n Laivastoakatemiassa antaen taustatietoja ”Frankfurtin koulukunnasta”. Hän muistutti kuulijoilleen, että juuri Frankfurtin koulukunnan edustajat olivat promotoineet herkkyysharjoitustekniikoita, joita on käytetty julkisissa kouluissa viimeiset 30 vuotta ( ja nyt US on palkannut heitä kouluttamaan joukkoja seksuaalisesta häirinnästä.). "Herkkyys" harjoittelun aikana opettajia kiellettiin opettamasta ja opettamisen sijaan ”helpottamaan.” Luokkahuoneista tuli itsetutkistelukeskuksia, joissa lapset kertoivat omista henkilökohtaisista tuntemuksistaan. Tämä tekniikka on suunniteltu vakuuttamaan lapset, että he ovat elämänsä ainoat auktoriteetit.

Atkinson jatkoi: "Autoritäärinen persoonallisuus," jota Frankfurtin koulukunta tutki Amerikassa 1940 ja 1950- luvuilla, valmisti tietä vaihtoehtoiselle sodankäynnille maskuliinista sukupuolta vastaan, jota Herbert Marcuse ja hänen sosiaalisen vallankumouksen joukkonsa edistivät 1960-luvulla "naisten vapautusliikkeen ja uusvasemmisto liikkeen valepuvussa. Abraham Marlow tarjoaa todisteet sille, että psykologiset persoonallisuudenmuutostekniikat on luotu nimenomaan Amerikan miesten "kuohintaa" varten. Maslow oli ”Third Force Humanist psychology:n” perustaja ja psykoterapeuttisen koululuokan tukija, joka kirjoitti: ... seuraava askel yksilöllisessä kehityksessä on siirtyminen maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä yleiseen ihmisyyteen. "

Huhtikuun 17. päivänä 1962, Maslow luennoi ryhmälle nunnia Sacred Heart’ssa, katolisessa yliopistossa, Massachusettsissa. Hän totesi päiväkirjassaan puheen olleen menestys, mutta totesi, että juuri se oli huolestuttavaa."Heidän ei pitäisi ylistää minua," hän kirjoitti, "heidän pitäisi hyökätä. Jos he olisivat olleet täysin tietoisia siitä, mitä olin tekemässä, he olisivat hyökänneet "(Journals, s. 157).

Verkosto

Kirjasessaan Seksi ja Manipulointi (Sex & Social Engineering, Family Education Trust 1994) Valerie Riches tarkastelee 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun intensiivisiä parlamentaarisia kampanjoita lukuisten ehkäisyä (ehkäisy, abortti, sterilisaatio) ajavien organisaatioiden ajatusten pohjalta. ”Analysoitaessa noiden kampanjoiden vuosiraportteja, kävi ilmi, että mukana oli suhteellisen pieni joukko ihmisiä, jotka oli saatu näyttämään yllättävän voimakkaalta kannatusjoukolta. Tämä verkosto ei ollut sidottu toisiinsa ainoastaan henkilötasolla, vaan myös rahoituksen, ideologian ja jopa osoitteiden osalta: sitä tuettiin laillisin keinoin ja hallituksen osastojen varoin. Verkoston ytimessä oli Family Planning Association (FPA) (Perhesuunnittelun Liitto) omine vesoineen. Vedimme siis päivänvaloon varsinaisen voimastruktuurin, jolla oli suuren mittakaavan vaikutus”.

Syvempi tutkimus osoitti, että verkko on itse asiassa laajennettu kauemmaksikin, vastaan tuli eugeniikka, väestönkasvun hillitseminen, syntyvyyden säännöstely, seksuaali- ja perhelakiuudistus sekä sukupuoli-ja terveyskasvatus. Se ulottui kustantamoihin, lääketieteeseen, koulutukseen ja tutkimuslaitoksiin, naisjärjestöihin ja avioliittoneuvontaan - kaikkialle, mistä vaikutusvaltaa voitiin lisätä. Sillä näytti olevan suuri vaikutus mediaan ja virkamiehiin relevanteissa valtionviroissa; sillä oli siis täysin suhteeton – valtava - vaikutusvalta verrattuna ihmismäärään, joka asiaa vei eteenpäin.

”Tutkimusten oltua vielä käynnissä, Sukupuolivalistus Konferenssin puhuja Liverpoolissa hahmotteli sukupuolivalistuksen taktiikoita sanoen: ”jos emme opeta seksuaalivalistusta, lapset tulevat yksinkertaisesti seuraamaan vanhempiensa mallia”. Se tosi asia, että seksuaalivalistuksesta tuli ”kulkuneuvo, jota polkivat eteenpäin maailmallisen humanismin polkijat” kävi pian ilmeiseksi. Vielä tuolloin verkoston voimaa ja kaikkien sen toimien merkitystä ei kuitenkaan täysin ymmärretty. Luultiin, että vaikutus koski ainoastaan Britanniaa. Kansainvälistä vaikutusta ei tajuttu”.

Pian sen jälkeen, ilmestyi pieni teos ”Miehet Hitlerin takana – Saksan varoitus maailmalle” (The Men Behind Hitler – A German Warning to the World). Sen teesistä havaittiin, että rotuhygienialiike, joka oli saavuttanut suosiota1900 luvun alussa, oli mennyt maan alle holokaustin jälkeisessä Kansallissosialistisessa Saksassa, ja toimii edelleen aktiivisesti järjestöissä, jotka tukevat abortteja, eutanasiaa, sterilointia, mielenterveyttä, jne. Kirjailija kehottaa lukijaa tarkkailemaan näitä järjestöjä kotimaassaan ja naapurimaissa, ollen varma, että lukija toteaisi itse, näiden järjestöjen jäsenien ja komiteoiden olevan merkittävässä vuorovaikutuksessa keskenään.

”Riippumattomien tahojen julkaisut ja tutkimukset vahvistivat pian epäillyn tilanteen … Myös Amerikassa julkaistiin merkittävä teos, joka dokumentoi Yhdysvaltain Sukupuolivalistus – ja koulutus neuvoston (SIECUS:in ) toimet. Kirjan otsikko kuuluu: ”SIECUS, Humanistisen Vallankumouksen Piiri”. SIECUS perustettiin vuonna 1964, eikä se aikaillut osallistua sosiaaliteknologiaohjelmaan koulujen sukupuolivalistuksen kautta. SIECUSin ensimmäinen johtaja oli Mary Calderone. Calderonella oli läheisiä kontakteja järjestöön nimeltä ”Suunniteltu Vanhemmuus” – jota voidaan verrata Englannin FPA:han (Family Planning Association). Kirjan mukaan Calderone kannatti humanisti Rudolph Dreikusin havaintoja ja teorioita - kuten:
• sulauttaa tai peruuttaa sukupuolet tai sukupuoliroolit;
• vapauttavaa lapset perheistään;
• lakkauttaa perhe sellaisena kuin sen tunnemme

Kirjassaan Mind Siege (Thomas Nelson, 2000) Tim LaHaye ja David A. Noebel vahvistivat Riches’n havainnot kansainvälisestä verkostosta. "Maallisen humanismin johtavat viranomaiset voidaan kuvata baseball-joukkueen avauskokoonpanona”: syöttäjä on John Dewey, sieppari Isaac Asimov; ykköspesä Paul Kurtz, toinen pesä Corliss Lamont, kolmas pesä Bertrand Russell, shortstop Julian Huxley, vasen ulkopelaaja Richard Dawkins, keskusta ulkopelaaja Margaret Sanger, oikea ulkopelaaja on Carl Rogers, johtaja "kristinusko on häviäjille" Ted Turner, nimetty lyöjä Mary Calderone; hyötypelaajat ovat sadat luetellut Humanistisen manifestin I ja II takana, kuten Eugenia C. Scott, Alfred Kinsey, Abraham Maslow, Erich Fromm, Rollo May, ja Betty Friedan.

"Katsomoissa istuvat sponsoroivat tai ylläpitävät järjestöt, kuten. . .Frankfurtin koulukunta, demokraattisen puolueen vasen siipi, Amerikan Demokraattiset sosialistit, Harvardin yliopistossa, Yalen yliopisto, University of Minnesota, University of California (Berkeley) ja kaksituhatta muuta korkeakoulua ja yliopistoa.”

Käytännön esimerkki siitä, kuinka Maslow-ajatuksen hyökyaalto on nielaisemassa englantilaiset koulut paljastui British Nat Assoc. ofCatholic Families (NACF) lehden (elokuu 2000) artikkelissa, jossa James Caffrey varoitti Kansalaisuusohjelmasta (Citizenship PSHE), jota oltiin pian liittämässä valtakunnalliseen opetus-suunnitelmaan. "Meidän on tutkittava huolellisesti ilmaisuja tässä uudessa asiassa", hän kirjoitti, "ja, mikä tärkeintä, huomioida mihin filosofiaan se perustuu. Vihjeitä tähän löytyy sanasta "valinta", joka esiintyy usein Citizenship asiakirjassa, sekä siitä, että oppilaiden ”keskusteluille ja määritelmille” koskien heidän omia näkemyksiään, arvojaan ja valintojaan mistä tahansa annetusta aiheesta, on annettu suuri painoarvo. Tämä ei ole mitään muuta kuin käsite nimeltä "Arvojen määrittely" - käsite vastoin katolilaisuutta tai jopa juutalaisuutta ja islamia.

"Tämä konseptin ennakkoversion kehittivät psykologit William Coulson, Carl Rogers ja Abraham Maslow Kaliforniassa 1960-luvulla. Se perustui "humanistiseen" psykologiaan, jossa potilaat ovat itse oman toimintansa ja käytöksensä tuomareita. Luotuaan näin Arvojen määrittely tekniikan, psykologit veivät sen kouluihin ja muihin laitoksiin, kuten luostareihin ja seminaareihin - tuhoisin seurauksin. Luostarit tyhjenivät, kirkot menettivät työntekijöitään ja tapahtui suurimittainen luopumus. Miksi? Koska katoliset instituutiot perustuvat ehdottomaan totuuteen, kuten uskontunnustukseen ja kymmeneen käskyyn. Arvojen määrittely tarjoaa moraalisen relativismin, jossa ei ole absoluuttista oikeaa tai väärää eikä riippuvuutta Jumalasta.

"Tämä sama järjestelmä tungetaan taaperoiden, lasten ja nuorten hauraisiin mieliin vuodesta 2000 eteenpäin. Arvojen määrittelyn perusfilosofia pitää sisällään ajatuksen, että opettajat jotka edistävät hyveitä, kuten rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja siveys opettavat lapsille opin joka loukkaa heidän moraalista vapauttaan. Lapsille pitää suoda vapaus valita omat arvonsa, opettaja vain "huojentaa” välttelemällä kaikkea moralisointia tai arvostelua. Eräs asianajaja kommentoi äskettäin huolestuttavia suuntauksia Australian koulutuksessa, "pääteema Arvojen Määrittelyssä on ettei ole oikeita tai vääriä arvoja”. Tämä arvokoulutus ei pyri siihen, että oppilaat tunnistaisivat oikeat arvot, saati vaalisivat niitä, se ei opeta Kirkon oppeja, etenkään paavin Elämän evankeliumia (encyclical Evangelium Vitae.) (Artikkelin kirjoittaja on Katolisen lehden toimittaja, mikä selittää katolilaisuuteen liittyvien termien käytön)

Kun lapsilta puuttuu selvä moraalinen ohjaus he luonnollisestikin tekevät valintansa perustuen omiin tunteisiinsa. Voimakas joukon painostus ja jumalallisten arvojen puuttuminen varmistavat sen, että ”yhteisesti jaetut arvot” painuvat alhaisimman yhteisen nimittäjän tasolle.
Viittaukset ympäristön kestävyydestä johtavat ajattelutapaan, jossa elämänvastaiset argumentit väestönkasvun hillitsemiseksi koetaan vastuullisina ja mielekkäinä. Samoin ovat "valinnat" terveydestä ja elämäntavoista kiertoilmaisuja kristillisyyden vastaisista asenteista äitiyttä, isyyttä, avioliiton sakramenttia ja perhe-elämää vastaan. Arvojen Määrittely on peitelty ja vaarallinen. Se tuke Citizenship (PSHE) perusteita ja otetaan pian lailla käyttöön Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Se antaa nuorille maalliset arvot ja kyllästää heidän asenteella, että heillä yksin on hallussaan ylin auktoriteetti ja tuomio elämästään. Yhdessäkään katolisessa koulussa ei voida ottaa käyttöön tämän uuden opetussuunnitelman mukaista opetussuunnitelmaa. Dr. William Coulson tunnusti psykologiset vahingot, joita Rogersin tekniikka aiheuttaa nuorille ja hylkäsi sen, omistaen elämänsä sen vaarojen paljastamiseen.

Eikö katolisten kasvatusviranomaisten pitäisi tehdä samoin ja sanoutua irti ”Citizenship:in” tuhoisasta lähestymistavasta?
Jos sallimme arvojen ja etujen horjuttamisen jatkua, menetämme tulevissa sukupolvissa kaiken sen minkä edestä esi-isämme kärsivät ja kuolivat. Meitä on varoitettu, sanoo Atkinson. Lukiessamme historiaa (asia löytyy kaikista valtavirran historiallisista kuvauksista) selviää, että olemme vaarassa menettää kaikkein arvokkaimman mitä meillä on, yksilönvapautemme.

"Se mitä me tällä hetkellä koemme”, kirjoittaa Philip Trower kirjeessään, "on sekoitus kahdesta koulukunnasta; Frankfurtin koulukunnasta ja liberaali perinteestä, joka juontaa juurensa 1700 luvun valistusaikaan. Frankfurtin koulukunnalla on tietysti kaukainen alkuperänsä 1700 luvun valistusajassa, mutta kuten Leninin marxilaisuus, sekin on ryhmästä irtautunut liike. Klassisen liberalismin ja Frankfurtin koulukunnan välittömät tavoitteet ovat pääasiassa samat (viittaus yhteentoista kohtaan edellä), mutta lopulliset tavoitteet ovat erilaiset. Liberaaleille ne johtavat länsimaisen kulttuurin "parantamiseen" ja "täydellistämiseen", Frankfurtin koulukunnalle ne saavat aikaan sen perikadon.

"Toisin kuin kovan linjan marxilaiset, Frankfurtin koulukunta ei tee mitään tulevaisuuden suunnitelmia. (Mutta) Frankfurtin koulukunta tuntuu olevan paljon kaukonäköisempi, kuin klassiset liberaalit ja maallistuneet. Ainakin he näkevät sen, että moraaliset poikkeamat, joita he edistävät tulevat lopulta tekemään sosiaalisen elämän mahdottomaksi tai sietämättömäksi. Tämä herättää kysymyksen; millainen olisi heidän suunnittelemansa tulevaisuus?”

Samaan aikaan, Hiljainen vallankumous rullaa eteenpäin.